Todellista vuosikorkoa ei ole tarkoitettu käytettäväksi lyhyiden lainojen kustannusten mittarina. Tästä kertoo jo sekin, että lainsäätäjä on määritellyt ettei alle kolmen kuukauden mittaisen laina-ajan yhteydessä tarvitse ilmoittaa todellista vuosikorkoa. Todellinen vuosikorko on käypä työkalu silloin kun kun halutaan verrata esimerkiksi kahden ja kolmen vuoden laina-aikoja keskenään.
Eräät kansanedustajat ovat lausunnoillaan osoittaneet etteivät he ymmärrä sitä, ettei laina-ajaltaan hyvin eripituisia lainoja pitäisi verrata keskenään todellisen vuosikoron kautta. Ei ainakaan jollei tarkoitushakuisesti haluta viedä keskustelua johonkin tiettyyn suuntaan.
Kaikkein reiluin tapa verrata eripituisten lainojen kustannuksia on ns. kokonaiskorko, se kertoo lainanhakijalle luoton kokonaiskustannuksen. Tyypillisen 100 euron pikalainan kokonaiskorko on 23-25 %. Vastaavasti keskiverto asuntolainan kokonaiskorko on helposti jopa yli 50 %. Minkäänlaista arviota asuntolainan kokonaiskorosta ei kuitenkaan kerrota asuntolainan ottajalle, korkoprosentti on yksinkertaisesti epämiellyttävän suuri pankkien kannalta, jotka pyrkivät esiintymään kohtuullisen koron ritareina.
Pikalainayhtiöiden lainojen kokonaiskorkotaso ei siis ole ratkaisevasti muiden luotonantajien lainoja korkeampi, vertailukohdasta riippuen se on jopa muuntyyppisiä lainoja alhaisempi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
No huh huh... on sitten tullut matematiikan kurssit reputettua koulussa? Kuka vertaa 20 vuoden asuntolainaa ja viikon pikavippiä toisiinsa kokonaiskoron perusteella?
Laita ennemmin Jensseenin 15-tuumaanen
15 989,21 % korkoa vuodessa tyypillisestä tekstiviestilainasta!
Tekstiviestilainojen korkoprosentin termistö ja laskentatavat ovat hämääviä. Näyttäisi siltä, että esimerkiksi viestilainan (www.viestilaina.fi) ilmoittamat vuosikorot on laskettu laskemalla kausien korkoprosentit alkeellisesti yhteen. Sama ilmiö on kai muillakin lainantarjoajilla.
14 päiväksi otetun 200 euron lainan kulut ovat käytännössä 43 euroa. Jos 560,53% vuosikorko (tulkitsen vuotuinen korko) tarkoittaisi sitä korkoa, mikä maksetaan, jos lainan maksu viivästyy, niin tyhmäähän se laina olisi maksaa pois heti.
Jos lasketaan korko korolle ja joka kuukaudelta vastaavat ”käsittelykulut”, niin tuo vuodessa erääntyvä korko on 15 989,21% järkevällä matematiikalla. Tällaisenhan prosentin (11 535,42%) mukaan lainan antaja saa tulonsa, olettaen että kulut ja palkat katetaan edellisen vuoden tuloista. Ei tätä muuta vaikka uusien vippien myöntämistä kuinka pihtailtaisi.
Jos 100 euron lainasta maksetaan edes 20 euroa korkoa vaikka kuukauden kuluttua, niin on se vain rajoitettua lainaamista, jossa korko vastaa 791,61 prosenttia vuodessa ja 14 päivän laina-ajalla vastaava on se 11 535,42%. Olen kyllä tietoinen pankkimatematiikan virheellisyydestä, mutta tämä on mielestäni jo petkutusta, se nimittäin että kuluttajalle nimenomaisesti ilmoitetaan rajusti alhaisempi vuotuinen kokonaiskorko, ikään kuin lainan korko olisi vertailussa edullinen.
Lukiomatematiikasta tiedän, että kun pankkimatematiikassa vuotuinen korko muutetaan kausikoroksi, vuodessa maksettava korko käytännössä kasvaa, kun lasketaan korko korolle. Ei missään tapauksessa ole merkityksetöntä, maksetaanko sama summa kerralla vasta vuoden lopussa, vai jo pitkin vuotta kuukauden erissä, jos maksettava summa ei siitä pienene. Sanoisin pankkien koronlaskutapoja primitiivisiksi, kun meidän laskimet ovat jo kauan aikaa pystyneet parempaan.
Koron laskijalle kommentti:
Todellinen vuosikorko lasketaan matemaattisella laskentakaavalla, joka on sama kaikille luottolaitoksille.
14 päivän pikavipin vuosikorko näyttäisi olevan firmasta riippuen se 500-600%.
Sinulla on laskentakaavassa jotain vikaa jos saat koroksi 15000%.
Jos ihan oikeata vuosikorkoa laskettaisiin pikavipille niin se ei olisi lähelläkään 500%, koska 14 päivän laina-ajan jälkeen peritään tietysti "vain" normaalia viivästyskorkoa. En muista tarkalleen, mutta viivästyskorko taitaa nykyään olla 11%.
Lähetä kommentti