Suomen suurin päivälehti kirjoittaa Luottokorttien käsittelymaksujen jatkossa ehkä siirtyvän kuluttajan maksettaviksi. Tällä hetkellä kuluista vastaa kauppias, joka hyväksyy luottokortin maksuvälineenä. Lehden mukaan nämä korttien käsittelymaksut voivat nousta jopa neljään prosenttiin luotto-ostoksen summasta. Jatkossa siis 100 euron luottokorttiostoksesta saattaa joutua maksamaan 104 euroa, 4 euron mennessä suoraan luottokorttiyhtiölle.
Muutos on tervetullut koska se asettaa luottokorttien ja pikavippien kulut vertailukelpoisempaan tilaan.
100 euron pikalainasta on tyypillisesti maksettava noin 20 euron kulut. Nyt ehdotetun muutoksen jälkeen 100 euron luottokorttiostoksesta olisi maksettava 104 euroa. Äkkiseltään kortilla näyttäisi edelleen olevan selvähkö etulyöntiasema pikaluottoon verrattuna. Kun luottokortin kuluihin kuitenkin lisätään luoton korko sekä tyypilliset avausmaksut ja vuosimaksut ollaan nopeasti tilanteessa, jossa pienlaina on korttia edullisempi lainamuoto, mikäli luottoa tarvitsee vain muutaman kerran vuodessa.
Kertaluottoa edustavan vipin ja jatkuvaa luottoa edustavan luottokortin kulujen vertaaminen ei kuitenkaan ole mielekästä, sillä ne ovat hyvin erityyppisiä tuotteita. Tästä huolimatta kuluttaja saattaa jossain tilanteessa valita näiden kahden vaihtoehdon välillä.
Kertaluottojen (kuten pikavippi) ehdoton etu on kuitenkin, että kuluttajan on helppo seurata oma velkatilannettaan koska maksuerät ja ajat ovat jo lainanottohetkellä selvästi tiedossa. Jatkuvien luottojen kohdalla velkasaldo saattaa kasvaa huomaamattomasti, jollei kortin tilannetta seuraa esimerkiksi verkkopankin kautta. Lisäksi korttiluotolla ostamisen helppous on omiaan aiheuttamaan ylivelkaantumista koska kuluttaja ei huomaa rahojen hupenemista kuten setelirahalla ostettaessa.
2. syyskuuta 2008
29. toukokuuta 2008
Pikavipit Karjalainen-lehdessä
Karjalainen-lehti uutisoi äskettäin, että suurin osa käräjäoikeuksien velkariidoista liittyy pikavippeihin. Termi riita lienee siinä mielessä harhaanjohtava, että kyseiset jutut ovat kai kaikki kansliapäätöksiä?
Lehden jutussa pikalainojen koron sanotaan olevan satoja, jopa tuhansia prosentteja vaikka todellisuudessa pikaluotot ovat yleensä korottomia, niistä peritään jonkinlainen toimitusmaksu tai vastaava.
Karjalainen ehdottaa ongelmien ratkaisuksi pienlainojen myöntämisen kieltämistä öisin. Juttua lukiessa tulee mieleen onko toimittaja käynyt yhdenkään vippifirman kotisivulla? Tätä blogikirjoitusta varten kävin taas läpi useamman pikavippiyrityksen nettisivut. Yksikään näistä ei myönnä pikalainaa öisin. Siis jos ei nytkään myönnetä pikaluottoa öisin niin miten sen kieltäminen vaikuttaisi mihinkään?
En tunne asiaa tarkemmin, mutta uskallan arvata että pienlainoista aiheutuvat maksuhäiriömerkinnät keskittyvät tietyille ihmisille. Eli vippiä on otettu useammalta firmalta.
Tähän useamman päällekkäisen pikavipin ottamiseen puuttuminen on se oikea kestävä ratkaisu joka rajoittaa maksuhäiriöiden määrää. Suomen lainsäädäntö ei ole ajan tasalla. Nykyään erinäköisiä lainoja saa kymmeniltä eri yrityksiltä, lainsäädäntömme elää vielä sitä aikakautta jolloin lainoja myönsi vain pari hassua pankkia. Tarpeeksi härski lainanottaja ehtinee vääriä tietoja omista veloistaan ilmoittamalla haalia itselleen hurjan lainapotin ennen kuin maksuhäiriö rapsahtaa. Tuohon ongelmaan saa joku viisaampi keksiä ratkaisun, mutta velallisen epärehellisyyttä koskevan lainsäädännön kiristäminen olisi varmasti yksi keino.
Loppuisi varmaan monelta ylimääräisten pikavippien ja muiden luottojen haaliminen, jos tarkoituksellisesta ylivelkaantumisesta joutuisi herkemmin vankilaan.
Lehden jutussa pikalainojen koron sanotaan olevan satoja, jopa tuhansia prosentteja vaikka todellisuudessa pikaluotot ovat yleensä korottomia, niistä peritään jonkinlainen toimitusmaksu tai vastaava.
Karjalainen ehdottaa ongelmien ratkaisuksi pienlainojen myöntämisen kieltämistä öisin. Juttua lukiessa tulee mieleen onko toimittaja käynyt yhdenkään vippifirman kotisivulla? Tätä blogikirjoitusta varten kävin taas läpi useamman pikavippiyrityksen nettisivut. Yksikään näistä ei myönnä pikalainaa öisin. Siis jos ei nytkään myönnetä pikaluottoa öisin niin miten sen kieltäminen vaikuttaisi mihinkään?
En tunne asiaa tarkemmin, mutta uskallan arvata että pienlainoista aiheutuvat maksuhäiriömerkinnät keskittyvät tietyille ihmisille. Eli vippiä on otettu useammalta firmalta.
Tähän useamman päällekkäisen pikavipin ottamiseen puuttuminen on se oikea kestävä ratkaisu joka rajoittaa maksuhäiriöiden määrää. Suomen lainsäädäntö ei ole ajan tasalla. Nykyään erinäköisiä lainoja saa kymmeniltä eri yrityksiltä, lainsäädäntömme elää vielä sitä aikakautta jolloin lainoja myönsi vain pari hassua pankkia. Tarpeeksi härski lainanottaja ehtinee vääriä tietoja omista veloistaan ilmoittamalla haalia itselleen hurjan lainapotin ennen kuin maksuhäiriö rapsahtaa. Tuohon ongelmaan saa joku viisaampi keksiä ratkaisun, mutta velallisen epärehellisyyttä koskevan lainsäädännön kiristäminen olisi varmasti yksi keino.
Loppuisi varmaan monelta ylimääräisten pikavippien ja muiden luottojen haaliminen, jos tarkoituksellisesta ylivelkaantumisesta joutuisi herkemmin vankilaan.
26. tammikuuta 2008
Pikavipit, A-Studio ja tutkintapyyntö
Tällä viikolla saimme kuulla Ylen A-Studio ohjelman tehneen tutkintapyynnön pikavippien hinnoittelusta. A-Studio haluaa tietää täyttääkö pikalainojen hinnoittelu rikoslaissa mainitun koronkiskonnan tunnusmerkistön. Pikavippi-yritysten pomoja tilanne varmasti jännittää.
Juridiselta kannalta tilanne on mielenkiintoinen koska ketään ei Suomessa ole tietääkseni tuomittu koronkiskonnasta liiketoiminnassa. Tässä tapauksessahan A-Studio käytännössä syyttää koko pikaluotto-toimialaa koronkiskonnasta.
Pienlainathan ovat käytännössä korottomia lainoja, eli ainoa kulu on toimitusmaksu tai vastaava könttäsumma. Jos nimelliskorkoa ei ole, ei sitä myöskään voi pitää kohtuuttoman suurena. Kyse onkin siten toimitusmaksun kohtuullisuudesta. Pikavippien toimitusmaksut ovat ymmärtääkseni yleensä alhaisempia kuin pankkilainojen toimitusmaksut. On todella vaikea nähdä, että ketään voitaisiin tuomita koronkiskonnasta, jos kyse on lainatuotteesta, josta ei peritä lainkaan nimelliskorkoa ja jonka toimitusmaksu on alhaisempi kuin pankeilla.
Mielenkiintoista nähdä miten pikalainojen tarjoajien käy.
A-Studion toimintatapa antaa sellaisen kuvan etteivät toimittajat itse usko asiaansa tässä pikaluotto-kysymyksessä. A-Studion olisi pitänyt suoraan nostaa kanne, eikä tehdä mitään tutkintapyyntöä. Tutkintapyyntö on toimittajille täysin riskitön ratkaisu. Jos se menee läpi, A-Studio voi ottaa kaiken kunnian itselleen, mikäli se taas tulee bumerangina takaisin, voivat toimittajat halutessaan kääntää asian poliisin vastuulle ja vihjata poliisin tehneen virheen. Ainoa oikea tapa olisi ollut itse nostaa kanne ja sitä kautta kantaa se riski, että mikäli tappio tulee niin toimittajien olisi maksettava pienlaina-yritysten oikeudenkäyntikulut.
Nyt me kaikki veronmaksajat kannamme kustannukset. Rahojamme menee sekä poliisin esitutkintaan että potentiaalisiin korvauksiin pikavippi-yrityksille, mikäli juttu kaatuu oikeudessa.
Juridiselta kannalta tilanne on mielenkiintoinen koska ketään ei Suomessa ole tietääkseni tuomittu koronkiskonnasta liiketoiminnassa. Tässä tapauksessahan A-Studio käytännössä syyttää koko pikaluotto-toimialaa koronkiskonnasta.
Pienlainathan ovat käytännössä korottomia lainoja, eli ainoa kulu on toimitusmaksu tai vastaava könttäsumma. Jos nimelliskorkoa ei ole, ei sitä myöskään voi pitää kohtuuttoman suurena. Kyse onkin siten toimitusmaksun kohtuullisuudesta. Pikavippien toimitusmaksut ovat ymmärtääkseni yleensä alhaisempia kuin pankkilainojen toimitusmaksut. On todella vaikea nähdä, että ketään voitaisiin tuomita koronkiskonnasta, jos kyse on lainatuotteesta, josta ei peritä lainkaan nimelliskorkoa ja jonka toimitusmaksu on alhaisempi kuin pankeilla.
Mielenkiintoista nähdä miten pikalainojen tarjoajien käy.
A-Studion toimintatapa antaa sellaisen kuvan etteivät toimittajat itse usko asiaansa tässä pikaluotto-kysymyksessä. A-Studion olisi pitänyt suoraan nostaa kanne, eikä tehdä mitään tutkintapyyntöä. Tutkintapyyntö on toimittajille täysin riskitön ratkaisu. Jos se menee läpi, A-Studio voi ottaa kaiken kunnian itselleen, mikäli se taas tulee bumerangina takaisin, voivat toimittajat halutessaan kääntää asian poliisin vastuulle ja vihjata poliisin tehneen virheen. Ainoa oikea tapa olisi ollut itse nostaa kanne ja sitä kautta kantaa se riski, että mikäli tappio tulee niin toimittajien olisi maksettava pienlaina-yritysten oikeudenkäyntikulut.
Nyt me kaikki veronmaksajat kannamme kustannukset. Rahojamme menee sekä poliisin esitutkintaan että potentiaalisiin korvauksiin pikavippi-yrityksille, mikäli juttu kaatuu oikeudessa.
13. tammikuuta 2008
Pankkipomo kritisoi pikavippejä
Turun Sanomissa oli nyt lauantaina (12.1.2008) kirjoitus, jossa erään Suomessa toimivan pankkikonsernin varakonsernijohtaja kritisoi pikalainoja.
Lehtihaastattelu sisälsi muutamia pointteja, jotka kuulostavat rahoitusalan asiantuntijan korviin siinä määrin oudoilta, että ajattelin näin lyhyesti kommentoida niitä.
Pankit eivät koe pikavippaajia kilpailijoina, sillä yksikään pankki ei pyri olemaan tällaisten pikavippien tarjoaja.
En ollut uskoa silmiäni lukiessani tuota lausetta, koska kiistämätön fakta on se, että kyseisen pankkikonsernin rahoitusyhtiöllä on lainapalvelu, jonka markkinoinnissa käytetään sanoja pikavippi ja pikalaina (suora sitaatti tuon pankin rahoitusyhtiön lainapalvelun nettisivuilta: xxx on todellinen pikalaina. Saat luottopäätöksen jopa 2 minuutissa hakemuksen jättämisestä).
Tuo taas hyvä pointti varakonsernijohtajalta, mutta valitettavasti pankin omaa nimeä kantavan rahoitusyhtiön lainapalvelu mainostaa omilla nettisivuillaan seuraavasti: Pikalainan hakeminen on nopeaa ja helppoa. Automaattisen luottopäätöksen voit saada klo 05.00 – 22.30 välisenä aikana.
Ei taida yksikään toinen pikaluottopalvelu palvella asiakkaitaan päivittäin noin monena tuntina?
Ollaan rajoilla, jolloin toiminta muuttuu koronkiskonnaksi.
Alhaiset kustannukset ovat varmasti kaikkien etu. Jos kuitenkin vertailemme kustannuksia euroissa, taitavat tämän pankin rahoitusyhtiön lainapalvelun lainat olla markkinoiden kalleimpia pienlainoja. Nopean tarkistuksen perusteella markkinoiden edullisimpien pikalainojen lainakulut ovat tyypillisesti 15-30 euroa per pikavippi.
Kokeilin pankin rahoitusyhtiön lainapalvelun lainalaskuria, valitsin pienimmän mahdollisen lainasumman ja lyhyimmän mahdollisen maksuajan tuolle lainasummalle, eli euroissa mitattuna sen kaikkein edullisimman pikalainan. Pikaluoton kulut olivat 115 euroa. Voidaan siis todeta pankin pienlainapalvelun edullisimman lainatuotteen (euroissa mitattuna) olevan noin 3-4 kertaa muiden pikalainapalveluiden edullisimpia (euroissa mitattuna) pikavippejä kalliimpi!
Toivottavasti kommenttini eivät aiheuta kenessäkään kovin suurta kiukkua. Asioita on helppo katsella monesta eri näkökulmasta ja varmasti pankin varakonsernijohtaja on monessa asiassa oikeilla jäljillä. Tässä tapauksessa näen kuitenkin merkittävän ristiriidan hänen lausuntojensa ja pankin nimeä kantavan rahoitusyhtiön tuotteiden välillä.
Lehtihaastattelu sisälsi muutamia pointteja, jotka kuulostavat rahoitusalan asiantuntijan korviin siinä määrin oudoilta, että ajattelin näin lyhyesti kommentoida niitä.
Pankit eivät koe pikavippaajia kilpailijoina, sillä yksikään pankki ei pyri olemaan tällaisten pikavippien tarjoaja.
En ollut uskoa silmiäni lukiessani tuota lausetta, koska kiistämätön fakta on se, että kyseisen pankkikonsernin rahoitusyhtiöllä on lainapalvelu, jonka markkinoinnissa käytetään sanoja pikavippi ja pikalaina (suora sitaatti tuon pankin rahoitusyhtiön lainapalvelun nettisivuilta: xxx on todellinen pikalaina. Saat luottopäätöksen jopa 2 minuutissa hakemuksen jättämisestä).
Pankin osakkeenomistajana olisinkin pettynyt, jollei sen rahoitusyhtiö olisi lähtenyt mukaan pikalainabisnekseen, koska pankin on pyrittävä täyttämään kaikki segmentit joita rahoitusmarkkinoilta löytyy, muutenhan se jättää tuottomahdollisuuksia käyttämättä.
Rahan tarjoaminen ja kysyminen tapahtuu hetkenä, jolloin asiakas ei ole välttämättä parhaassa päätöksentekotilanteessa.
Tuo taas hyvä pointti varakonsernijohtajalta, mutta valitettavasti pankin omaa nimeä kantavan rahoitusyhtiön lainapalvelu mainostaa omilla nettisivuillaan seuraavasti: Pikalainan hakeminen on nopeaa ja helppoa. Automaattisen luottopäätöksen voit saada klo 05.00 – 22.30 välisenä aikana.
Ei taida yksikään toinen pikaluottopalvelu palvella asiakkaitaan päivittäin noin monena tuntina?
Ollaan rajoilla, jolloin toiminta muuttuu koronkiskonnaksi.
Alhaiset kustannukset ovat varmasti kaikkien etu. Jos kuitenkin vertailemme kustannuksia euroissa, taitavat tämän pankin rahoitusyhtiön lainapalvelun lainat olla markkinoiden kalleimpia pienlainoja. Nopean tarkistuksen perusteella markkinoiden edullisimpien pikalainojen lainakulut ovat tyypillisesti 15-30 euroa per pikavippi.
Kokeilin pankin rahoitusyhtiön lainapalvelun lainalaskuria, valitsin pienimmän mahdollisen lainasumman ja lyhyimmän mahdollisen maksuajan tuolle lainasummalle, eli euroissa mitattuna sen kaikkein edullisimman pikalainan. Pikaluoton kulut olivat 115 euroa. Voidaan siis todeta pankin pienlainapalvelun edullisimman lainatuotteen (euroissa mitattuna) olevan noin 3-4 kertaa muiden pikalainapalveluiden edullisimpia (euroissa mitattuna) pikavippejä kalliimpi!
Toivottavasti kommenttini eivät aiheuta kenessäkään kovin suurta kiukkua. Asioita on helppo katsella monesta eri näkökulmasta ja varmasti pankin varakonsernijohtaja on monessa asiassa oikeilla jäljillä. Tässä tapauksessa näen kuitenkin merkittävän ristiriidan hänen lausuntojensa ja pankin nimeä kantavan rahoitusyhtiön tuotteiden välillä.
23. lokakuuta 2007
Oikeusministeriön työryhmä
Oikeusministeriö on päättänyt perustaa työryhmän valmistelemaan pikavippi-lainsäädäntöä. Työryhmän tavoitteet on esitelty jo nyt joten niitä on helppo kommentoida.
1. Pikalainan ottaminen toisen nimissä estettävä.
Rikollisuutta ei koskaan pysty kokonaan estämään ja sitä esiintyy myös silloin kun sopimukset tehdään perinteisesti kasvokkain. Kännykällä voi nykyään maksaa pizzan ja tilata tavaraa postimyynnistä sekä tehdä kalliita "ikuisesti" jatkuvia tilauksia soittoäänistä ja multimediasta. Nuo kaikki ovat ns pikavippipetosta helpompia toteuttaa ja kaksi jälkimmäistä saattavat aiheuttaa huomattavasti suurempaa taloudellista vahinkoa. Tärkeintä on että rikolliset saadaan kiinni ja edesvastuuseen teoistaan. Toisin kuin monet ehkä luulevat niin Suomessa ei ole sellaista lainsäädäntöä, joka estäisi poliisia saamasta tietoa pankkitilin omistajasta. Näin ollen poliisi saa helposti tiedon siitä kenen tilille rahat ovat menneet ja tekijä jää varmasti kiinni. Täten pikaluoton ottaminen toisen tiedoilla omalle tilille tietänee varmaa tuomiota. Lisäksi pelkkä petoksen yrittäminenkin on rangaistavaa, joten linnareissu saattaa olla edessä vaikka ei olisi onnistunut saamaan rahoja tililleen.
Tiesittekö muuten että EU:n alueella tehtiin yli miljardin euron arvosta luottokorttihuijauksia viime vuonna? Siinä olisi todellinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi todella tarvittaisiin työryhmä. Nämä pienlainapetokset ovat aivan mitätön juttu näiden luottokorttipetosten rinnalla.
2. Pikavipin todellinen vuosikorko on ilmoitettava.
Kävin tuossa nopeasti tarkastamassa joidenkin pikalaina-yritysten nettisivut. Käytännössä kaikki yritykset ilmoittivat selvästi myös vuosikorot. Tämän asian käsitteleminen työryhmässä vaikuttaisi siis olevan täysin turhaa. Taustalla saattaakin olla se, että tämä on ehkä ainoa asia jossa päästään konkreettiseen tulokseen. Työryhmä tekee vuosikoron ilmoittamisesta pakollista ja oikeusministeri (kuka se sitten onkaan kun laki saadaan voimaan) pääsee "helppoheikkinä" selittämään kuinka hän pisti nyt asiat järjestykseen, vaikka asia oli hoidossa jo ennestään.
3. Työryhmä ottaa kantaa pikaluottojen hintatasoon.
Tässä asiassa tuskin saadaan aikaan mitään konkreettista. Hintatasoa voidaan oikeastaan verrata vain eri pienlainojen kesken, koska pankeilla ei ole vastaavia tuotteita ja pankkien pienimmätkin lainat ovat euroissa mitattuna yleensä selvästi pikavippejä kalliimpia, tosin niiden takaisinmaksuaika on yleensä vähintään 6 kuukautta.
4. Saako alkuperäistä korkoa periä edelleen jos takaisinmaksu viivästyy?
Tämä on minulle vieras juttu. Olen luullut, että korko on aina Suomessa eräpäivän jälkeen automaattisesti normaali viivästyskorko. Ilmeisesti asia ei kuitenkaan ole välttämättä näin ja tässä on ehkä tarkennuksen paikka. Luotonannossa tulisi lähteä siitä että luoton kokonaiskustannus eräpäivään mennessä kattaa luotonantajan kustannukset ja riskin. Siksi eräpäivän jälkeen ei ole syytä periä muuta kuin normaalia viivästyskorkoa ja tämä pitäisi päteä nähdäkseni myös pikalainoihin. Perintätoimiston muut oheismaksut ovat sitten asia erikseen.
1. Pikalainan ottaminen toisen nimissä estettävä.
Rikollisuutta ei koskaan pysty kokonaan estämään ja sitä esiintyy myös silloin kun sopimukset tehdään perinteisesti kasvokkain. Kännykällä voi nykyään maksaa pizzan ja tilata tavaraa postimyynnistä sekä tehdä kalliita "ikuisesti" jatkuvia tilauksia soittoäänistä ja multimediasta. Nuo kaikki ovat ns pikavippipetosta helpompia toteuttaa ja kaksi jälkimmäistä saattavat aiheuttaa huomattavasti suurempaa taloudellista vahinkoa. Tärkeintä on että rikolliset saadaan kiinni ja edesvastuuseen teoistaan. Toisin kuin monet ehkä luulevat niin Suomessa ei ole sellaista lainsäädäntöä, joka estäisi poliisia saamasta tietoa pankkitilin omistajasta. Näin ollen poliisi saa helposti tiedon siitä kenen tilille rahat ovat menneet ja tekijä jää varmasti kiinni. Täten pikaluoton ottaminen toisen tiedoilla omalle tilille tietänee varmaa tuomiota. Lisäksi pelkkä petoksen yrittäminenkin on rangaistavaa, joten linnareissu saattaa olla edessä vaikka ei olisi onnistunut saamaan rahoja tililleen.
Tiesittekö muuten että EU:n alueella tehtiin yli miljardin euron arvosta luottokorttihuijauksia viime vuonna? Siinä olisi todellinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi todella tarvittaisiin työryhmä. Nämä pienlainapetokset ovat aivan mitätön juttu näiden luottokorttipetosten rinnalla.
2. Pikavipin todellinen vuosikorko on ilmoitettava.
Kävin tuossa nopeasti tarkastamassa joidenkin pikalaina-yritysten nettisivut. Käytännössä kaikki yritykset ilmoittivat selvästi myös vuosikorot. Tämän asian käsitteleminen työryhmässä vaikuttaisi siis olevan täysin turhaa. Taustalla saattaakin olla se, että tämä on ehkä ainoa asia jossa päästään konkreettiseen tulokseen. Työryhmä tekee vuosikoron ilmoittamisesta pakollista ja oikeusministeri (kuka se sitten onkaan kun laki saadaan voimaan) pääsee "helppoheikkinä" selittämään kuinka hän pisti nyt asiat järjestykseen, vaikka asia oli hoidossa jo ennestään.
3. Työryhmä ottaa kantaa pikaluottojen hintatasoon.
Tässä asiassa tuskin saadaan aikaan mitään konkreettista. Hintatasoa voidaan oikeastaan verrata vain eri pienlainojen kesken, koska pankeilla ei ole vastaavia tuotteita ja pankkien pienimmätkin lainat ovat euroissa mitattuna yleensä selvästi pikavippejä kalliimpia, tosin niiden takaisinmaksuaika on yleensä vähintään 6 kuukautta.
4. Saako alkuperäistä korkoa periä edelleen jos takaisinmaksu viivästyy?
Tämä on minulle vieras juttu. Olen luullut, että korko on aina Suomessa eräpäivän jälkeen automaattisesti normaali viivästyskorko. Ilmeisesti asia ei kuitenkaan ole välttämättä näin ja tässä on ehkä tarkennuksen paikka. Luotonannossa tulisi lähteä siitä että luoton kokonaiskustannus eräpäivään mennessä kattaa luotonantajan kustannukset ja riskin. Siksi eräpäivän jälkeen ei ole syytä periä muuta kuin normaalia viivästyskorkoa ja tämä pitäisi päteä nähdäkseni myös pikalainoihin. Perintätoimiston muut oheismaksut ovat sitten asia erikseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
